Sääksi (Pandion haliaetus)

Sääksi on lintumaailmamme ylväimpiä edustajia ja yksi maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista. Se on kotkien jälkeen kookkain päiväpetolintumme. Laji tunnetaan kansan keskuudessa yleensä hyvin, sillä lintu poikkeaa sekä ulkonäkönsä että tapojensa puolesta selvästi muista petolinnuistamme. Linnun nimi on osoittautunut hämmennystä herättäväksi. Varsin yleisesti kuulee linnusta käytettävän vielä sen vanhaa nimeä kalasääski. Tämä nimi viittaa kuitenkin harhaanjohtavasti hyönteismaailman edustajaan, joten on suositeltavaa käyttää lajista lyhyttä ja ytimekästä nimeä sääksi.

Sääksi käyttää ravinnokseen yksinomaan kaloja. Linnulla on omaperäinen tapa hankkia saaliinsa syöksymällä ja sukeltamalla sen kimppuun suoraan ilmasta. Sääksen saalistus on aina erilainen ja mahtava näytelmä, jota kelpaa kyllä katsella, jos saa siihen tilaisuuden. Ks. Pohtiolammella kuvatut videot:

Video 1 (5 min) Hannu Vainiopekka/2007
Video 2 (2 min 10 sec) Per Johan Næsje/2007
Video 3 (30 sec) Per Johan Næsje/2007

Saaliskalojen koko asettuu 300 gramman tienoille.

Aikaisemmin sääksiä vihattiin "kalarosvoina", mutta nykyisin jokainen valistunut kalastaja antaa sääkselle kalavesien kuninkaan kiistattoman arvon. Ihmisen kannalta sääksen saaliskalat ovat lisäksi toisarvoisia: lahnanlisuja, ruutanoita, särkiä ja tuppihaukia.

Sääksi rakentaa pesänsä aina puun ylimpään latvaan, mistä on esteetön näkyvyys pesän ympäristöön. Suomessa pesäpuuksi kelpaa yleensä vain vanha ahkipetäjä järeine tasalatvoineen. Toki muukin ympäristöään korkeampi paikka kelpaa. Niinpä pesiä on löytynyt vanhoista kolmiomittaustorneista ja merimerkeistä. Pesä on linnunpesäksi uskomaton rytökasa. Se on rakennettu kuivista kelokapuloista. Pesän korkeus saattaa monivuotisessa käytössä kasvaa jopa parimetriseksi. Halkaisijaakin kertyy tavallisesti toista metriä. Sama pesä saattaa olla lintujen käytössä vuosikymmeniä.

Sääksi on Kanta-Hämeen maakuntalintu ja Valkeakosken kaupungin nimikkolintu.